Lapset kokevat traumoja joutuessaan uhkaavaan tilanteeseen. He ovat erityisen alttiita uhkille, koska he ovat avuttomia eivätkä ole vielä kehittäneet kykyä selviytyä pelottavista tapahtumista.

Kun lapset kokevat kotona tai yhteiskunnassa yleisesti ottaen epäsuotuisia olosuhteita, he joutuvat kohtaamaan epäsuotuisia lapsuudenkokemuksia (Adverse Childhood Experiences, ACE).

Kaikki kielteiset lapsuudenkokemukset eivät kuitenkaan välttämättä johda traumaan.

Aikuisten tavoin myös lapset voivat osoittaa kestävyyttä epäsuotuisien kokemusten edessä. Monet äkilliset, odottamattomat, erittäin uhkaavat ja jatkuvat vastoinkäymiset voivat kuitenkin helposti traumatisoida lapset.

Lapset myös kokevat mahdollisesti traumaattisen tapahtuman eri tavoin. Sama tapahtuma voi olla traumaattinen yhdelle lapselle mutta ei toiselle.

Lapsuuden trauma tapahtuu, kun uhka viipyy Lapsuuden traumat voivat johtaa merkittäviin fyysisiin ja psyykkisiin terveysongelmiin aikuisiässä.

Kaikki traumaattiset kokemukset, joita lapsi kokee 18 ikävuoteen asti, voidaan luokitella lapsuuden traumaksi.

Lapsuuden traumojen tyypit ja esimerkit

Jos olet vanhempi, tämä kattava luettelo voi auttaa sinua tarkastelemaan lapsesi elämää ja arvioimaan, onko jollakin alueella mahdollisesti ongelmia.

Tietenkin jotkut näistä tyypeistä ovat päällekkäisiä, mutta luokittelu on pätevä. Olen sisällyttänyt mukaan mahdollisimman monta esimerkkiä. Parasta, mitä vanhempi tai hoitaja voi tehdä, on kuitenkin se, ettei koskaan jätä huomiotta lapsen antamia hätäviestejä.

Kaikki poikkeamat normaalista käyttäytymisestä, erityisesti huono mieliala ja ärtyneisyys, voivat merkitä, että lapsi on saanut traumoja.

1. Väärinkäyttö

Kaltoinkohtelu on mitä tahansa ulkopuolisen tekijän (kaltoinkohtelijan) tahallista tai tahatonta käyttäytymistä, joka vahingoittaa lasta. Aiheutetun vahingon tyypin perusteella kaltoinkohtelu voi olla:

Fyysinen väkivalta

Fyysinen kaltoinkohtelu on lapsen vahingoittamista fyysisesti. Siihen kuuluu esimerkiksi seuraavat käyttäytymistavat:

• Lapsen lyöminen
• Vamman aiheuttaminen
• Töniminen ja karkea käsittely
• Tavaroiden heittäminen lasta kohti
• Fyysisten rajoitusten käyttäminen (kuten sitominen).

Seksuaalinen hyväksikäyttö

Seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kyse silloin, kun hyväksikäyttäjä käyttää lasta omaksi seksuaaliseksi tyydytyksekseen. Seksuaalisesti hyväksikäyttökäyttäytymistä ovat esimerkiksi:

• Lapsen koskettaminen sopimattomasti ("paha kosketus").
• Seksuaalisesti sopimattomien asioiden sanominen lapselle
• Hyväksikäyttö
• Sukupuoliyhteyden yrittäminen
• Sukupuoliyhteys

Emotionaalinen hyväksikäyttö

Fyysiseen ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön suhtaudutaan vakavasti, mutta henkistä hyväksikäyttöä pidetään usein lievempänä, mutta se voi olla yhtä vahingollista.

Esimerkkejä henkisestä hyväksikäytöstä ovat:

• Lapsen halventaminen ja alentaminen
• Nöyryyttävä
• Häpeä
• Nimittely
• Gaslighting
• Liiallinen kritiikki
• Lapsen vertaaminen ikätovereihin
• Uhkaava
• Ylivalvonta
• Liiallinen suojelu

2. Laiminlyönti

Kun vanhemmat tai huoltajat laiminlyövät lasta, se voi aiheuttaa lapselle traumoja, sillä hänen rakkauden, tuen ja huolenpidon tarpeensa jäävät tyydyttämättä.

Laiminlyönti voi olla fyysistä tai emotionaalista. Fyysinen laiminlyönti tarkoittaa lapsen fyysisten tarpeiden laiminlyöntiä. Esimerkkejä fyysisestä laiminlyönnistä ovat:

• Lapsen hylkääminen
• Lapsen fyysisten perustarpeiden (ruoka, vaatteet ja suoja) täyttämättä jättäminen.
• Terveydenhuollon tarjoamatta jättäminen
• lapsen hygieniasta huolehtimatta jättäminen

Emotionaalista laiminlyöntiä tapahtuu, kun lapsen emotionaaliset tarpeet jätetään huomiotta. Esimerkkejä ovat:

• emotionaalisen tuen antamatta jättäminen
• Lapsen tunne-elämästä kiinnostumattomuus.
• Lapsen tunteiden hylkääminen ja mitätöinti.

3. Toimintahäiriöinen kotiympäristö

Epätasainen kotiympäristö vaikuttaa kielteisesti lapsen mielenterveyteen ja voi johtaa traumoihin. Toimintahäiriöiseen kotiympäristöön vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat:

• Vanhemmat, jotka riitelevät jatkuvasti
• Perheväkivalta
• Toinen tai molemmat vanhemmat, joilla on psykologisia ongelmia
• Toinen tai molemmat vanhemmat kamppailevat päihteiden väärinkäytön kanssa
• Vanhemmaksi tuleminen (vanhemman hoitaminen).
• Ero vanhemmasta

4. Toimimattomat sosiaaliset ympäristöt

Lapsi tarvitsee turvallisen ja toimivan kodin sekä turvallisen ja toimivan yhteiskunnan. Yhteiskunnan ongelmat voivat aiheuttaa ongelmia lapsille. Esimerkkejä toimimattomista sosiaalisista ympäristöistä ovat mm:

• Väkivalta yhteisössä (jengiväkivalta, terrorismi jne.).
• Kiusaaminen koulussa
• Verkkokiusaaminen
• Köyhyys
• Sota
• Syrjintä
• Rasismi
• Muukalaisviha

5. Läheisen kuolema

Läheisen kuolema voi vaikuttaa lapsiin enemmän kuin aikuisiin, koska lasten voi olla haastavaa käsitellä tällaista selittämätöntä tragediaa. Heidän voi olla vaikea käsittää kuoleman käsitettä pienessä päässään.

Tämän seurauksena tragedia voi jäädä käsittelemättä heidän mieleensä ja aiheuttaa traumoja.

6. Luonnonkatastrofit

Luonnonkatastrofit, kuten tulvat, maanjäristykset ja hurrikaanit, ovat rankkaa aikaa koko yhteisölle, ja myös lapset kärsivät niistä.

7. Vakava sairaus

Vakava sairaus voi haitata lapsen elämän monia osa-alueita. Eristäytymisestä johtuva yksinäisyys voi olla erityisen haitallista lapsen mielenterveydelle.

8. Onnettomuudet

Onnettomuudet, kuten auto-onnettomuudet ja tulipalot, ovat äkillisiä ja odottamattomia traumoja, jotka tekevät jopa aikuiset avuttomiksi, lapsista puhumattakaan. Onnettomuudet voivat olla erityisen pelottavia lapsille, koska he eivät osaa auttaa itseään.